RTK-Henkilöstöpalvelu

Kela maksaa sairastuneelle koronakaranteenin ja koronaeristyksen ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa täyden palkan mukaisen ansiomenetyksen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle.

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei tämän vuoksi voi tehdä työtä. Päivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Karanteeniajalta kertyy vuosilomaa.

Tartuntatautipäivärahan edellytyksenä on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt karanteenin tai eristyksen. Työnantajan tai koulun kehotus jäädä kotiin ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan.

Tautiepäilyissä ja altistumisepäilyissä on keskusteltava terveydenhoitoviranomaisten kanssa ja toimittava ohjeiden mukaisesti.

Koronavirus voi aiheuttaa muutoksia työpaikalla, esimerkiksi työntekijöiden poissaoloja ja muutoksia liiketoiminnassa. Näiden tilanteiden vaikutusta työpaikalla käsitellään jäljempänä.

Työntekijällä on oikeus tehdä työtä siten kuin työsopimuksessa on sovittu. Työnantaja voi kuitenkin kieltää työntekijää tulemasta töihin. Tällainen määräys ei vapauta työnantajaa palkanmaksuvelvollisuudesta. Työnantajan on näin ollen maksettava kotonaoloajalta sama palkka kuin jos työntekijä olisi töissä.

Etätöitä on syytä suosia, jos se suinkin on mahdollista.

Työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin.

Epäiletkö koronavirusta? Tee nettitesti viranomaisen laatimassa Omaolo-palvelussa TÄSTÄ

Sairastumispelko ei oikeuta työntekijää olemaan poissa töistä. Töistä voi olla poissa vain, jos niin sovitaan. Työntekijän ja työnantajan on sovittava palkanmaksusta silloin, kun työntekijä jää oma-aloitteisesti pois töistä. Lähtökohtana on, ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa.

Koronavirus voi aiheuttaa töiden vähentymistä, jolloin työnantajalle voi syntyä oikeus lomauttaa työntekijöitä. Lomauttamisen ja irtisanomisen edellytysten on tällöin täytyttävä. Lomauttaminen on ensisijaista. Yhteistoiminaneuvottelut on käytävä lain mukaisesti.

Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi työntekijä voi käyttää tilapäistä hoitovapaata, joka on työ- ja virkaehtosopimusten mukaan yleensä palkallista.

Puolison tai iäkkään vanhemman hoitamiseksi voi työnantajan kanssa sopia myös etätyöstä tai vuosilomapäivien käyttämisestä.

Työnantaja päättää työmatkoista. Valtioneuvosto on suositellut, että vain välttämättömät ulkomaanmatkat tehdään ja että epidemia-alueilta palaavat sopivat työhön paluunsa ajankohdasta ja paluun jälkeisestä poissaolosta (kaksi viikkoa) yhdessä työnantajansa kanssa. Tätä suositusta on syytä noudattaa.

Tämän hetken poikkeustilan vuoksi Suomen rajat ovat suljettu ja ulkomaan matkat eivät ole mahdollisia.

Työmatkan sijasta kokoukset ja muut tapaamiset voidaan järjestää videoneuvotteluina ja muiden etäyhteyksien välityksellä.

Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa myös EU-alueelle, mikäli paikallinen viranomainen on antanut työntekijälle karanteeni- tai eristysmääräyksen.

Koronavirus ei oikeuta poikkeamaan vuosilomalaista eikä työ- tai virkaehtosopimuksesta. Jo määrättyä vuosilomaa ei voi perua koronavirustilanteen takia. Perumiseen tarvitaan työntekijän suostumus.

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos hätätyön edellytykset täyttyvät. Luottamusmiestä on kuultava, jos hätätyötä ryhdytään teettämään.

Kela maksaa tartuntapäivärahaa, jos tartuntapäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät (ks. ensimmäinen kohta).

Jos työntekijä on etätöissä, työnantaja maksaa tehdyiltä tunneilta normaalin palkan, samoin silloin, jos työnantaja on estänyt työntekijän työnteon.

Jos työntekijä on lomautettu tai työnteko on muutoin estynyt työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työntekijän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ja täytettävä muut työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset.

Muissa sairaustapauksissa eli kun sairaus ei ole koronaviruksen aiheuttama, sinulla on sairastaessasi tai sairasta lasta hoitaessasi oikeus normaaleihin lain sekä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin palkka- ja sairauspäivärahaetuuksiin.

Työntekijällä on oikeus poissaoloon. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa työehtosopimuksen määräysten mukaisesti.

Tartuntatautipäiväraha
• Jos eristetään, työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan
• Tartuntatautipäiväraha on täyden ansiomenetyksen suuruinen
• Tartuntapäivärana maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa

Poissaolo-oikeus
• Jos TSL:n mukaisen tilapäisen hoitovapaan (alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen) tai
vastaavan tes-määräyksen edellytykset täyttyvät
• Tai TSL:n mukainen poissaolo pakottavasta perhesyystä, jos edellytykset täyttyvät
Palkanmaksuvelvollisuus
• jos sairaan lapsen hoitoa koskevan tes-määräyksen edellytykset täyttyvät
Tartuntatautipäiväraha
• Maksetaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle tietyin edellytyksin (jos lasta hoidetaan kotona,
työn tekeminen estynyt ja työntekijälle syntynyt ansionmenetystä tämän vuoksi)

Poissaolo-oikeus
• Jos työsopimuslain mukaisen poissaolon pakottavasta perhesyystä kriteerit täyttyvät
– Kesto vain sen aikaa, kunnes muu hoito järjestyy
• Voidaan myös sopia esim. loma- tai työvuorojärjestelyistä
Palkanmaksuvelvollisuus
• Ei palkanmaksuvelvollisuutta (ellei jossain tessissä tästä poikkeavia määräyksiä?)
Tartuntatautipäiväraha
• Maksetaan alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle tietyin edellytyksin (jos lasta hoidetaan kotona, työn tekeminen estynyt ja työntekijälle syntynyt ansionmenetystä tämän vuoksi)
• Tartuntatautilain kyseinen säännös ei synnytä työntekijälle oikeutta poissaoloon

Poissaolo-oikeus
• Kunnalla velvollisuus järjestää viipymättä korvaava hoito/opiskelupaikka
• Jos ei ole järjestänyt, voi kyseeseen tulla poissaolo pakottavasta perhesyystä
– Kesto vain sen aikaa, kunnes muu hoito järjestyy
• Voidaan myös sopia esim. loma- tai työvuorojärjestelyistä
Palkanmaksuvelvollisuus
• Ei palkanmaksuvelvollisuutta
Tartuntatautipäiväraha
• Ei oikeutta tartuntatautipäivärahaan

Työntekijällä on oikeus poissaoloon. Työnantajalla oikeus saada työntekijältä todistus karanteenista.

Palkanmaksuvelvollisuus
• Osalla aloista maksetaan sairausajan palkkaa, osalla ei
• Velvollisuus tehdä etätyötä, jos mahdollista kyseisessä työssä ja kuuluu työnjohto-oikeuden piiriin kyseisen työntekijän osalta. Voidaan myös sopia etätyöstä työntekijän kanssa

Tartuntatautipäiväraha
• On oikeus tartuntatautipäivärahaan
• Maksetaan työnantajalle siltä osin kuin tämä maksanut palkkaa ajalta, jolloin työntekijä ei ole tehnyt (etä)työtä

Työntekijällä on oikeus poissaoloon. Työnantajalla oikeus saada työntekijältä todistus karanteenista.

Palkanmaksuvelvollisuus
• Osalla aloista maksetaan sairausajan palkkaa, osalla ei
• Velvollisuus tehdä etätyötä kuten aiemmassa kohdassa
• Jos kyse työmatkaan liittyvästä karanteenista, maksetaan palkka karanteenin ajalta

Tartuntatautipäiväraha
• On oikeus tartuntatautipäivärahaan
• Maksetaan työnantajalle siltä osin kuin tämä maksanut palkkaa ajalta, jolloin työntekijä ei ole tehnyt (etä)työtä

Poissaolo-oikeus
Työntekijällä on oikeus poissaoloon. Työnantajalla oikeus saada työntekijältä todistus karanteenista.

Palkanmaksuvelvollisuus
• Ei velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa (jollei jollain alalla toista tes-tulkintaa)
• Velvollisuus tehdä etätyötä kuten aiemmassa kohdassa
• Poikkeuksena työmatkaan liittyvä karanteeni

Tartuntatautipäiväraha
• Ei oikeutta tartuntatautipäivärahaan

Työntekijällä on oikeus poissaoloon. Työnantajalla ei oikeutta määrätä työntekijää koronatestiin.

Palkanmaksuvelvollisuus
• Työntekijällä on oikeus saada palkkaa karanteenin ajalta
• Työntekijällä velvollisuus tehdä etätyötä, jos mahdollista kyseisessä työssä ja kuuluu työnjohto-oikeuden piiriin kyseisen työntekijän osalta; voidaan myös sopia etätyöstä työntekijän kanssa

Tartuntatautipäiväraha
• ei oikeutta tartuntatautipäivärahaan

• Normaali lomautusmenettely ensisijainen reagointikeino
– YT-menettely voidaan aloittaa, kun kysynnän laskemisen uhka riittävän konkreettinen
• TSL 2:12 §:n ylivoimaisen esteen kriteerit eivät yleensä täyty, koska kyse ei riittävän yllättävästä ja välittömästä työn vähenemisestä

Työnteon estyminen työpaikalla
• TSL 2:12 § voi tulla tietyissä tilanteissa kyseeseen, harkittava tapauskohtaisesti
• Mahdollisia tilanteita:
– Suuri joukko työntekijöitä sairastuu tai joutuu karanteeniin yhtäaikaisesti
– Jonkin tuotannolle välttämättömän osan tai palvelun saaminen estyy yllättäen koronaviruksen vuoksi eikä tilanteeseen ole ollut mahdollista varautua etukäteen

Todettujen koronaviruksen aiheuttamien infektioiden määrä on viime päivinä lisääntynyt Suomessa ja asiaan on suhtauduttava vakavasti.

Työnantajien on hyvä varautua mahdolliseen tautitapausten yleistymiseen ja toisaalta omalta osaltaan pyrkiä hillitsemään taudin leviämistä. Varautumisessa on syytä korostaa käsihygienian merkitystä, ottaa käyttöön työntekijän sairastuessa omailmoituskäytäntö, miettiä vierailu- ja kokouskäytäntöjä, rajoittaa ulkomaille suuntautuvaa työmatkailua, sopia etätyökäytännöistä, laatia selkeät ohjeet matkoilta palaaville henkilöille ja ohjeistaa oireisia henkilöitä oikeista toimintatavoista.

Työnantajan tulisi seurata viranomaisohjeita ja noudattaa niitä. Lisäksi on syytä arvioida, mitä vaikutuksia koronavirustilanteella on henkilöstöön, palvelujen tai tuotteiden kysyntään ja tuotannon raaka-aineiden saatavuuteen, mikäli se muuttuu laajaksi epidemiaksi.

Näyttää siltä, että koronavirus tarttuu pisaratartuntana ja myös kosketuksen välityksellä iholta limakalvoille. Tämän vuoksi käsihygienia on tärkeää. Kädet pestään vedellä ja saippualla. Myös käsihuuhteita voidaan käyttää, mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita kuin kunnon pesu. Silmiä ei kannata hieroa, nenää kaivella tai kynsiä pureskella, jos kädet ovat jääneet pesemättä.

Kannattaa välttää läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystietulehduksen oireita. Yleensäkin infektioaikana kannattaa välttää tarpeetonta kättelyä tai halailua.

Varmuutta ei ole, kuinka kauan virukset säilyvät esimerkiksi pöytätasoilla tai muilla pinnoilla, mutta pintojen huolellisesta puhdistamisesta ei ole haittaakaan.

Jos epäilet saaneesi tartunnan (covid-19-infektio), älä levitä tautia muihin. Vältä siis lähikontaktia toisten henkilöiden kanssa.

Älä yski kämmeneesi vaan nenäliinaan tai hihaan. Lievien infektio-oireiden vuoksi ei tarvitse olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Jos sinulla on voimakkaita oireita, kuten korkeaa kuumetta ja hengitysvaikeuksia, ole puhelimitse yhteydessä omaan terveyskeskukseesi, työterveyshuoltoosi tai terveydenhuollon päivystykseen. Ilmoita työpaikallasi sovitulla tavalla työnantajallesi olevasi sairas.

Vaikka koronaviruksen aiheuttamien sairastumisien määrä on lisääntynyt viime päivinä merkittävästi Suomessa, sinulla voi kuitenkin olla muu kuin koronaviruksen aiheuttama tulehdus. Joka tapauksessa suhtaudu tilanteeseen rauhallisesti. Tarvittaessa voit ottaa oireita helpottavia lääkkeitä kuten kuumetta alentavaa särkylääkettä.

Päätöksen karanteenista tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Tämänhetkisen tiedon mukaan valtaosa – noin 80 prosenttia – sairastumisista on lieviä, mutta osalla taudinkuva on vakavampi ja vaatii sairaala- tai tehohoitoa. Vakavampi taudinkuva näyttää olevan yleisempi iäkkäillä henkilöillä sekä henkilöillä, joilla on diabetes, keuhkosairaus, sydän- ja verenkiertoelinten sairaus tai jokin muu merkittävä perussairaus. Lapsilla tauti on nykytiedon mukaan lievä.